Saaristokierros kera Visans Vänner, päivä 1.

Torstaipäivänä kimpsut ja kampsut laiturille ja peukalokyytiläisinä Högsåraa kohti Rainerin ja Kerstinin Johannalla. Tuuli oli melkoisen navakka ja hiukan, ihan, ihan vain hiukan kalpeni hipiä, mutta neuvokkaana naisena olin pakannut minipullon Gammel Danskia, josta aimo tujauksen otinkin ennenkuin Kappelisatamasta surrasimme laineille. Hups! Ne olikin aikamoisia, mutta vanhan tanskalaisen myötävaikutuksella, todennäköisesti, pelko muuttuikin snapsilauluiksi, joita veneen perässä lauleskelin laineille. Ei mitään hätää!

Högsårassa keräsimme kassit ja nyssykät ja hyppäsimme Johannasta Calypsoon, Monan ja Andersin purjeveneeseen, jossa meitä odotti ihana lounas ja kylmää juotavaa. Ja jonne majoituimme matkamme loppuajaksi. Peukalot vaan pystyyn niin kyllä joku aina kulkurin poimii!

Högsåra ja Farmors Cafe. Aivan mielettömän ihana ja idyllinen kahvila, joka on vuosi vuodelta suurentunut ja laajentunut ja ihmekös tuo. Kaikki kynnelle kykenevät haluanevat käydä siellä joka kesä, eikä vain pelkästään kauniin maiseman takia vaan myös herkullisen ruoan ja upeiden, suussasulavien leivosten takia. Ja kyllä, palvelu on erinomaista!

Siispä Visans Vänner aloitti 30-juhlavuotissaaristokonsertoinnin, niinkuin niin monesti ennenkin, Farmors Cafesta. Auringonpaisteessa laulaja jos toinenkin esitti laulunumeronsa ja välillä lauleskeltiin yhteislauluja.
Aurinko jo aloitti matkansa alakertaan kun me vielä saimme, taas kerran, silmiä hivelevän kauniin illallisen ja ´´jämäkakkuja´´, niinkuin kahvilan isäntä asian ilmaisi. Rainer, meidän oma sanoittajamme, oli tehnyt  laulun Farmors Cafesta, joka täytti 20-vuotta. (tai ainakin on ollut 20 vuotta samalla omistajalla). Ihana, ihana ilta hyvän ruoan ja ihanien ihmisten parissa.

´´Jag trivs bäst i öppna landskap...´´