Eikan kanssa aamukahvilla

No niin johan se aurinko rupesi paistamaan, risukasaankin. Ihana, ihana aurinko repesi taivaalle juuri kun olin saanut kahvikupposen Virtaskassa eteeni ja sen jokapäiväisen leipäni, karjalanpiirakan voinapin kera. Sitä sitten nauttimaan kun komia herrasmies saapui hymyillen kahvilaan, ihan minulle hymyili. Tulikin sitten siihen viereiseen pöytään istumaan ja siinä sitten ilmoista rupattelimme. Vähän tuota ajattelin että aika tutun näköinen oli, mutta vanhan muisti on vanhan muisti siihen ei kannata luottaman. No niin Enidkin siihen saapui kahville ja taas juttelimme vierustoverimme kanssa, joka pian kahvin juotuaan jatkoikin matkaa. Kohteliaasti meille toivotti hyvät päivät ja meni menojansa. Hah, Eino Grönhän se meille seuraa piti. No vähänkö oltiin polleita, tai oikeastaan minä. Joten olipahan mukava päivänaloitus.
Joten huomenna vaan kaikki aamukahville Virtaskaan, ei koskaan tiedä kuka viereiseen pöytään istahtaa!