A casa di Ada

Tuuksä mun kanssa Roomaan, kysyi sisareni pääsiäisenä. Hmmm... no... ok. Sai ylipuhuttua!
Maanantaina kukonlaulun aikaan suuntasimme kohti lentokenttää ja pikalennolla (kaikki lennot on pikalentoja Thaimaan lentojen jälkeen!) Roomaan, josta taksi meidät noukki majapaikkaamme.
A casa di Ada. Vatikaanin kainalossa, Rooman kattojen yllä sijaitseva B&B oli tuleva majapaikkamme kolmen päivän ajan. Vanhalla, ihanalla, vähän pelottavallakin (ei kannattanut kauheasti hyppiä) hissillä, jossa oli rautaovi ja kaksi sisäänpäin aukeavaa puuovea, pääsimme melkein perille seitsemänteen kerrokseen, viimeisen kerroksen tosin jouduimme omin kintuin kiipeämään.
Mutta ah, mikä ihana näky oven takana olikaan! Kolmen vuokrahuoneen majapaikan piskuruisen keittokomeron seinä oli ikkunaa ja voitte vain kuvitella miten mahtava näkymä avautui eteemme. Keittiön jatkeena suuri kalustettu kattoterassi.
Aivan ihana majapaikka. Ja seuraavan päivän iltana saimme seuraa kahdesta kokkolalaisesta pariskunnasta, joista toinenhan oli melkein sukulainen. Siskontyttö naimisissa hankolaisen, samassa työssä mieheni kanssa olleen, miehen kanssa. Siis melkein sukulainen. Näin se menee. Mukavia tuttavuuksia!
Ja jos mut vielä joskus Roomaan ylipuhutaan niin kyllä tuohon samaiseen helposti sähköpostin kautta varattavaan suomalaisomisteiseen majapaikkaan menen!

 Keittiönäkymä, keksit oli varmaan niiden muiden. Mehän ei tuollaisia...

 Hurmaava pieni´keittiö, jossa kaikki tarpeellinen, tosin ei keittomahdollisuutta, mutta eihän me nyt sinne kokkaamaan mentykään...

 Ihana kattoterassi ja voitte vain kuvitella miten ihanaa oli kun aurinko paistoi ja kylmä viinilasillinen oli edessä!

Ja parasta on että Roomassa kasvaa kaikista kattoterassikaiteista viinipulloja! Toivoisin että noita viinipullon alkuja myytäisiin myös meidän paikallisissa kukkakaupoissa. Takuuvarma myyntihitti!