Mutta kyllä tuo meidän oman maamme poika vei voiton, oli se vaan niin huikean tunnelmallinen, suorastaan sydäntä riipivä esitys. Toki kaikki muutkin lauantaina esiintyneet olivat hyviä omalla tavallaan ja uskon että kaikki olivat tyytyväisiä iltaan ja kuulemaansa. Upeata, että pienessä Hangossa järjestetään vuosi vuoden jälkeen näin upea musiikillinen viikonloppu!
Ja ne kuvat. Oliko kamera mukan? No tietenkin. Siskon kirpparille lähettämässä hienossa mustassa, juuri kameran sisäänsä nielevässä kassissa. No otinko upeita kuvia? No en, katsokaas, minäpäs kerron!
Keskiviikkona päätimme mennä ystäviemme purjeveneeseen drinkille ennen viisujuhlia ja ystävämme vitsaili että kun heillä kerran lauantaina on 23. hääpäivä niin he uusivat valansa ja sehän on melkein sama kun menisi naimisiin, joten vieraiden pitäisi hyvien tapojen mukaan tuoda lahjoja, kuten leivänpaahtimia (brödrost) tai muuta sellaista, selitti tämä meidän kirkassilmäinen nuorikkomme. Ja kuohuviiniä pitää olla!
No, sitä saa mitä tilaa! Ajateltiin, isäntä ja minä.
Lauantaina saavuimme purjeveneeseen jääkylmä Taltarni kassissa, hääpuketti (pari valkoista perennaa, heiniä ja 3 sinistä orvokkia) sanomalehden sisässä, papinkaulukset (no, ne sellaiset valkoiset) hakaneulalla isännän mustaan hot rod tpaitaan kiinnitettynä. Ja tietenkin sormukset. Hienossa S. Lagerroosin laatikossa komeili kaksi upeata Kemikalio Sinikulmasta hankittua designsormusta. Ruotsinkin kuninkaallisetkin olisivat kalvenneet! Ja lahjaksi veimme, toivomuksen mukaan, paahtoleipää eli rostbröd. No brödrost tai rostbröd, sehän on ihan sama asia!
Ja kun isäntäpappi kyseli että otatko Mona Maria tämän vanhan Anders Paulin uudelleen aviomieheksesi, niin tämä paparazzi näppäili upeita kuvia auringonpaisteessa, meren kimallellessa kuin ei koskaan ennen ja kuohuviinin kupliessa ja kuohuessa näin jo sieluni silmin näiden upeiden otoksien komeilevan seuraavan Häät-lehden kannessa. Vihdoinkin urani lähtee lentoon! Siinä sitten kilistellessämme ja tuoreen uusiohääparin toipuessa tästä suurenmoisesta elämyksestä ajattelin näyttää heille muutaman tuoreen otoksen.
Kamerassa ei ole muistikorttia!! Oikeesti! Ei voi olla todellista! Sinne menivät kaikki herkät pussauskuvat, kilistelykuvat, sormuskuvat ja kuvat upeasta papista, joka hommansa hoisi kiitettävällä tavalla. Oli niin valoisaa ja aurinkoista, etten ollut huomannut kameran ilmoittamaa pienen pientä lauseketta. Ei muistikorttia!
Onneksemme yksi puhelin toimi, joten muutama kuva saatiin kuin saatiinkin tästä ilon juhlasta!
Taas loppui paparazzin ura lyhyeen, mutta hui hai, hauskaa oli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti