Tänään mulla oli lomani toinen vapaapäivä ja sen kunniaksi päätimme tyttäreni kanssa tehdä pitkän junamatkan - Tammisaareen. Oikeastaan junamatkalle päädyimme vain ja ainoastaan Andyn takia, hän kun ei ole ikinä ollut vielä junassa ja kovin ne on kiinnostavia kapineita.Ja voi tuota riemun määrää, kun junaan pääsimme, ei tullut pulputuksesta loppua, taisivat kanssamatkustajatkin kyllästyä kuulemaan: kohta juna lähtee, kohta juna lähtee. Sääli vaan ettei junissa enää ole konnaria, olisi pieni mies saanut oman pahvisen lipun!
Tammisaaressa menimme tietenkin kahville ja pillimehulle. (Noh, vahingossa tuli syötyä yksi sagowienerkin, ne vaan on niin hyviä nuo Wiboxin viinerit).
Ja koska Andy on pieni mies ja pienet miehet tarvitsevat kalsareita, tuli samalla matkalla katsastettua paikallisen halpaketjuliikkeen kalsarivalikoima, joka oli aika autoisa. Onneksi miehenalku ei sentään vaatinut saada itselleen noita hienouksia, vaikka kylläpä tämä mummi ne olisi ostanut silmää räpäyttämättä!
Iltapäivä sujuikin yrittäjällä sitten työn merkeissä. Mutta melkein lomalta tuo tuntui kun pääsi kadun toiselle puolelle, outletiin. Ja samalla kun hinnoittelin ostamiani mallikappaleita pidin kaupan tietenkin auki ja muutama asiakaskin siinä piipahti. Ja sain palkaksi yhden mekon, kiitos siitä.Huomenna on uusi päivä. Aamulla tiedossa fillarilenkki Täktomin ympäri ja aamukahvit kuppilassa, auringon ottoa (hah olen tilannut sen huomiseksi) hyvän kirjan parissa ja ehkäpä eksymme isännän kanssa iltasella kalasopalle Origoon. Siinäpäs sitä yhdelle päivälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti