perjantai 26. joulukuuta 2014

Somewhere in my youth or childhood...

Ja taas ollaan yhden joulun vanhempia. Ja taas joulu hujahti ohi liian nopeasti. Ja taas tuli syötyä liian paljon.
Mutta mikä ihana joulu tuo olikaan. Lapset, vävy, fammo, fafa, isäntä ja lapsenlapsi ympärillä. Pieni tonttupoika, joka kahden avatun paketin jälkeen huomasi että hei, hirveä kasa paketteja ja kaikki hänelle? Silmät säihkyen avasi omiaan ja jakoi kunnon tontun lailla lahjoja meille muillekin. Mutta kun ensimmäisestä paketista kuoriutui kuorma-auto täynnä pieniä rusinapaketteja niin silloin tälle hyvin ruokaa syövälle tontulle tuli pienoinen valinnan vaikeus, avatako ja jakaako lisää paketteja vai syödäkö noita maukkaita rusinoita. No, rusinat voitti, joten pidimme luovan tauon ja keitimme kahvia.
Muutenkin joulupukki oli erityisen kiltti tänä vuonna. Jo pikkujoululahjaksi sain ihanan käsilaukun, Sulokkaan, joita valmistaa käsityönä Sini Tanninen, Savonlinnasta. Jouluna tämä Sulokas-perhe kasvoi kahdella mallilla, joten nyt alkaa olla jo valinnan vaikeus. Aivan ihania nahalta tuoksuvia  laukkuja, takuuvarmaa käsityötä.
Ulkona oli eilen ja niin tänäänkin aivan ihana ilma, mutta en ole pistänyt nenääni ulos, eilen en ehtinyt, erä sukulaisia ja lapset tulivat syömään ja viettämään iltaa ja tänään en ole viitsinyt. On niin ihanaa vaan olla ja lukea ja syödä suklaata! Ja odottaa siskoa kahville. Ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Sillä huomenna alkaa taas arki työn merkeissä (onneksi!) ja tulevalla viikolla kahdet syntymäpäivät!

Kiitos Joulupukki ja kiitos perheelleni ja sukulaisille tästä ihanasta joulusta ja lopetankin tuon otsikon laulunsanoin...

... I must have done something good!

Tässä muutama kuva noista ihanista Sulokkaista, omani ovat kaikki mustia, mutta mallit samoja! Ihailkaa!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti