Mutta eipähän musta valokuvaajaakaan tullut eikä taida tullakaan, vaikka kuinka yritän tuota kameraa tai tablettia vääntää ja kääntää ja varjoja asetella ja ylösalaisin kuvata. Ilman salamaa ja salamalla, olkaa hyvä. Mutta kumpikin aina yhtä.... hmmm... keskinkertaista. No jaa. Suutari pysyköön lestissään ja tiskin takana. Joskus vain olisi niin hauska repäistä, tehdä jotain huikeaa, yllättää kaikki salaisella avullaan, jota on piilotellut vuosien ajan paljastaakseen sen sitten yhtäkkiseltään vienosti hymyillen kaikkien ihmetykseksi. Eipä tuo nyt mitään, tuollaisia otoksiahan nyt kuka tahansa... Mutta ei.
No tällaisia otoksia tämä mestarivalokuvaaja nyt kuitenkin sai aikaiseksi Rooman muotiliikkeiden ikkunoista. Enkä voi ymmärtää että joka näyteikkunassa, kun oikein tarkkaan katsoo, luuraa sama tyyppi, joskus kaksikin. Niillä täytyy olla siellä kaikilla samanlaiset vartijavaatteet. No maassa maan tavalla.
Mutta tässä upeat otokset silvuplee, sanois ranskalainen, italialainen varmasti olisi mykistyksestä mykkänä.
Ja miettikääs kuinka ekonomista, kun samaan kuvaan saa muotia, omat varpaat, maisemia ja ranskalaisia autoja ja vielä kaiken kukkuraksi monta kuvaa tuosta vartijasta, joka paljolti siskoani muistuttaa.
Katsokaa vaikka, laitankin tähän kuvan kauniista siskostani ystävänsä Bettyn kanssa, joka kuvaushetkellä oli jännityksestä jäykkänä, mutta söpöjä ovat kumpikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti