Tietokone

Hip hurraa. Tätä päivää! Meillä on nyt jonkinnäköinen toimiva tietokone, tai ei se jonkinnäköinen ole, kyllä ihan tietokoneen näköinen vaikkei ihkauusi olekaan (päädyimme pojan vanhaan, me kun kuitenkin saamme rikki joka ainoan, jos ei muuten niin salaman avustuksella). No niin, mutta kyllä nyt hymyilyttää. Paitsi kun haluaa kuvia katsella. Onneksi isäni latasi joulun alla meille dropboxin, sanoi että se on hyvä juttu, niinkuin nyt sitten olikin. On edes jotain kuvia jäljellä. Vielä emme ole katsoneet saako siitä vanhasta romusta mitään ulos.
Mutta vähän tässä mietityttää tällainen ihmeellinen asia kun tietokoneriippuvuus. Ja melkein pakollinen sellainen. Eihän sitä ihminen edes laskujaan voi maksaa ilman tietokonetta, saatikka sitten tarkistella saldojaan (hahaa, hyvä vitsi!), tai tarkistaa onko joku lasku maksettu vai ei. Kokeilkaa puhelimella, tosi mielenkiintoista! Melkein neljä viikkoa ilman kunnon maksupäätettä niin ahdistus kyllä valtaa mielen. Kerran vain heitin puhelimen äkäpäissäni, onneksi ei nyt sentään sekin mennyt rikki. Kun ei yhteydet toimineet!
Mutta nyt olen taas onnellinen, voi kirjoittaa kymmenellä sormella, ajatus suorastaan soljuaa sormien kautta... skärmiin.... mikä ihme ton tvn näköisen ruudun nimi oikeastaan suomeksi on. Olen sentäs suomenkielinen. Kuvaruutu, tietokoneruutu, tvnnäköinenjuttu?
No niin, nyt sitten etsin teille tähän loppuun  kuvan tuolta dropboxista (jonka ihan itse osasin ladata tälle koneelle!)

No eipä ollut hääppönen kuvavalikoima dropboxissakaan. Kansiot tyhjinä. Ne on varmasti menneet kuvataivaaseen. Kun kaiken ymmärtäisi! Hohhoijaa, sanon vaan. Kestää kauan ennen kuin toivumme siitä äkäisestä ukonimasta elokuussa!