Lotto

Mulla on ystävä, tai tietysti montakin, mutta juuri tämä samainen ystävä on mestari saamaan kauniisti kerityn vyyhden hetkessä sekasotkuksi, monimutkaiseksi lankojen pyörteeksi.
Niinkuin esimerkiksi sellainen yksinkertainen asia kuin loton uusiminen. Eihän se mitenkään voi olla niin vaikeaa? Meillä on siis yhteinen lotto, johon huolella olemme valinneet miljonääreiksitulonumeromme. Ja ystäväni hoitaa tämän uusimisen. Huolella.
No tässä jokin aika sitten olimme jopa voittaneet, emme miljoonaa, mutta muutaman kympin ja ystäväni tuota suurta voittoa lunastaessaan pyysi uuden kupongin samoilla numeroilla. Ja sai loput rahat Paraisten R-kioskilla. No sitten mökillä ollessaan seuraavalla viikolla lauantain lähestyessä kaivoi kupongit esiin ja ajatteli ne mennä uusimaan. Bromarvissa. Meidän kuponki poissa. Meidän miljoonanumerot, joita meillä tietenkään ei ole ylhäällä! No arvasi ne jääneen Paraisille, R-kioskin tiskille ja tietenkään ne eivät olleet arvonnassa mukana, poika ei ollut kuullut uusintapyyntöä. Sydän pamppaillen soitti Paraisille, ajatella jos meidän numerot olisivatkin ne voittonumerot, eivätkä olleet sisällä!
Paraisten R-kioskilla myyjä, nainen, sanoi että kuitteja säilytetään pussissa ja hän yrittää etsiä meidän numerot, jotka sitten löysikin voittokuitin perusteella ja soitti ne sitten ystävälleni. Mitä palvelua, hyvät ystävät! Mutta tuo samainen R-kioski olikin juuri valittu kuukauden (?) Ärräksi ja juuri tuo samainen myyjä kuukauden työntekijäksi! Eikä mikään ihme!
Me voitimme 8 euroa kun kuponki ei ollut sisällä, mutta vuorenvarmoja olemme että miljoonavoitto meitä päähän potkii lähiaikoina noin kinkkuraisen kupongin saatuamme takaisin. Ettette ihmettele jos yhtäkkiä pistän elämän risaiseksi.