Ihmeellisiä nuo sanat. Miten yhdellä sanalla voi sanoa pitkän lauseen yhdellä kielellä ja toisella kielellä sen sanomiseen tarvitaan lauseen mittainen ponnistus.
Kuten nyt esimerkiksi ruotsinkielinen sana sambo, joka on mielestäni loistava sana. Sana ihan henkii yhdessäoloa, raukeita iltoja tvn ääressä toinen toistansa tukien. Mutta suomeksi... sanopa se! Yhdessäelävä taikka veljeni ja veljen tyttöystävä, jotka asuvat yhdessä, mutta eivät ole naimisissa! (Menkää naimisiin! Olisi paljon helpompi sanoa veljeni vaimo!!) Eli tuossa olisi jollekin sanasepolle oiva tehtävä, keksiä hyvä sana naimattomille yhdessäeläville. Yhtä hyvä kuin sambo!
Mutta toisaalta suomessa on ainakin yksi sana, joka ruotsinkielestä puuttuu! Tuliainen! Miettikääs miten ruottalainen sen sanoisi. Ei mitenkään, paitsi pitkällä lauseella että toinpas teille jotakin jostakin. Mutta! Eräs fiksu hankolainen rouva, kirjastostakin tuttu, käänsi sanan ruotsiksi ja siitähän tuli tietenkin tulian, monikossa tulianer! Siinä teille uusi sana sanakirjaan.
On myös sanoja jotka ovat kauniita, sulosointuja korvalle ja toisia ei niin kauniita... ´´Älä rääkkää sitä koiraa´´, sanoi isäni aikoinaan veljelleni. Johon veljeni ´´Émmä rääkkääkään!´´ Niinpä!
"Elämänkumppani", esitteli eräs herra naisystävänsä, ja se kuulosti minusta niin kauniilta!
VastaaPoistaOn kyllä lämpoisempi sana kun avopuoliso!
VastaaPoista