Syksyllä, vielä sairaslomalla ollessani, päätin aloittaa uuden harrastuksen, kun ei tuo jalkakulta oikein vielä jumppa- eikä lenkkeilykunnossa ollut, eikä sen puoleen ole vieläkään. Mutta kuitenkin. Siispä päätin mennä mukaan laulamaan gospelkuoroon. Kaksi ystävääni ovat laulaneet siinä aikojen alusta asti, eli noin neljä vuotta, joten kynnys lähteä mukaan oli pienempi.
Jännittävää. Varsinkin se ensimmäinen kerta kun yritin vain pysyä toisten mukana ja avata suutani oikeaan aikaan! Välillä kuiskuttelin ystävälleni että mitäs me nyt oltiinkaan. Alttoja!
Mutta opinpas oman stemmani jouluun mennessä ystävieni avustuksella ja pääsin mukaan kirkkoon tunnelmalliseen joulukonserttiin!
Nyt vain innolla odotan että harjoitukset taas alkavat keskiviikkoisin Seurakuntatalolla. Ja kaikki laulamisesta innostuneet rohkeasti vain mukaan iloiseen joukkoomme!
Hienoa, Seija! Mieli tekisi, mutta aika ei riitä.....:(
VastaaPoista