Kuinka paljon sitä yhtä pientä ihmistä koetellaan. Vihdoinkin vähän vapaata, lapset kutsuttu illaksi syömään, kakkupohja tehty. Ja sitten mä menen ja puraisen leipää! Kovakuorista, rapeaa uunituoretta leipää. Ja mitä tapahtuu. Hammas katkeaa. Eikä vain pieni pala vaan koko saakutin, helkutin hammas irtoaa. Vain pieni tynkä jää jäljelle. Edestä vielä, kulmahammas. Ihanaa, elämä, ihanaa!
Sain sitten ajan hammaslääkäriin. Ja missäs hankolaisten päivystys on. No, Helsingissä tietenkin. Joten sinnehän me sitten mieheni kanssa suunnistamme töistä päästyäni. Taas, kolmannen kerran tällä viikolla. Lapsukaiset jäävät ilman mamman tekemää ruokaa, siirretään toiselle päivälle.
Voi änkyrä känkyrä sentään. Isännällä on oma hampaaton pääsiäisnoita kotona.
Onks tää nyt enää reilua?
Ei ole reilua, EI :(
VastaaPoistaOnni onnettomuudessa oli että sain kuin sainkin hankolaiselta hammaslääkäriltä ajan, tuli vapaapäivänään korjaamaan hampaani. Superhyvää palvelua! Ei voi muuta kuin kiittää nöyrästi!
VastaaPoista