Ensimmäinen sellainen kunnon aikuisiän hurahdus oli astrologia. Tuli tutuksi auringon kulma kuunsillalla, planeetat ja niiden merkitys ihmisen sielunelämään, leijona-ihmisen karjuva mielentila ja taivaankappaleiden asema jousimiehen seikkailunhaluisessa elämänkierteessä. Tekaisinpas muutaman kartankin ystävilleni ja itselleni. Melkoinen mullistus elämässä, kun joutui sen jälken muuntautumaan kartan osoitamalle diplomaattisesteettiselle tielle ja hymyillä oikealle ja vasemmalle. Mutta onneksi se hurahdus lopahti. (Oikeasti kyllä seurailen vieläkin ihmismieltä ja mietin onko tuo nyt diplomaatinen vaaka vai hitaasti etenevä, tarkan markan härkä vaiko ehkä kuitenkin eloisa vesimies, johon jokainen ihminens tutustuu sekunnin murto-osassa). Oli itseasiassa todella mielenkiintoista, ja on tietenkin edelleen.
Seuraavaksi päätin (ainakin kymmenen vuotta sitten) ruveta tekemään tilkkutöitä. Ostin tarvikkeet, kasan kankaita, hirveän kasan kirjoja ja lehtiä ja rupesin väkertämään. Hirveä työ. Hirveän kivaa. Ja ihania peittoja, tyynynpäällisiä ja tuolinsuojia sain aikaiseksi. Ja tilkkutäkit ovat ihanan energisiä, no melkeinpä eläviä, sillä jokaiseen pieneen pistoon ja ompelusaumaan on käytetty rutkasti aikaa, vaivaa ja rakkautta. Nyt osa peitoistani alkaa olla jo hiukka rupsahtaneita, niinkin emäntänsäkin, joten uusia pitäisi alkaa suunnittelemaan ja tekemään, mutta, mutta! Kaappi on täynnä ihanan värikkäitä kankaita sävy sävyyn taitelluissa pinoissa muistuttamassa tuosta vuosien takaisesta järkevästä ja hyödyllisestä hurahduksesta!
Mutta tämä viimeinen! Ette edes voi aavistaa, miten ihanaa, rentouttavaa, aivokopan tyhjentävää puuhaa voi olla skräppäileminen (poikani ihmetteli tuota sanaa ja vastasin että niin netissä luki, ja mitä netissä lukee niin totta tokihan se totta on, inte sant?)! Kiitos Pinterestin tietotaito lisääntyy joka ilta filminpätkiä katsellessa, ideoita imuroidessa tuolta joka naisen elämänoppaasta. Nyt meillä laitetaan valokuvat järjestykseen hienoihin itse koristeltuihin albumeihin. Päässä pyörii jouluhössötysten sijaan magneettien kiinnitykset, paperikuviot ja pitsimetrit! Täytyy kyllä myöntää että järkevämpääkin tekemistä ihminen saattaisi itselleen löytää, varsinkin näin ennen joulua, mutta minkäs sitä luonnolleen voi. Jos hurahtaa niin hurahtaa ja täytyy vaan antaa tuulen viedä. Kyllä se siitä tyyntyy. Jos ei tänään niin huomenna!
Harjoitelmia ja keskeneräisiä sivuja.
Hyvä,tulee valokuvat järjestykseen. Ymmärrän hyvin nuo kaiken nielevät hurahdukset, sellaisten jäljiltä on aina isot kasat materiaalia kaapit täynnä
VastaaPoista