Tiskiharjan salattu maailma

Tässä kerran viettäessäni laatuaikaa tiskipöydän ääressä muun perheen istuessa pöydän ääressä tein elämää helpottavan keksinnön! Tiskiharjan toisessa päässä on sellainen terävä reuna ja sillä voi oikeasti rapsutella palaneita kohtia pannuista ja kattiloista!! Siis ajatelkaas! Sitä ihmettä sitten perheelle näytin innoissani ja ne vaan nauroi mulle! Että etkö nyt muka tota oikeesti tiennyt! Kummallisia tekniikan ihmelapsia mulla!
Muutama viikko sitten kerroin tämän tiskiharjajutun ystävättärelleni, jolla oikeasti on muutama siivousgeeni enemmän kuin minulla, mutta hör och häpna sanois ruottalainen, ystäväni vaan katsoi hiljaa kummissaan ja totesi että ihanko totta! Oikeesti! No, olisihan mun oikeastaan pitänyt tietää etttei se tiennyt sillä tämän samaisen ystävän kanssa kerran keväällä ajoimme Perniön kautta Turkuun ja yhtäkkiä tämä tokaisi että en oo muuten ennen nähnyt tuota järveä tuolla kaukana... no en oo muuten minäkään, totesin siihen. Onpa kummallista. No lähemmäs päästyämme järvemme osoittautui plastiikalla peitetyksi suureksi perunamaaksi. Hyvä kun tiellä pysyimme, niin nauratti!
No mutta siis... kertakaikkisen hyvä keksintö kuitenkin... tuo tiskiharjarapsutin!