tiistai 6. syyskuuta 2022

Postilaatikolle ja takaisin

Eilen maanantaina, 12 päivää molempien polvien leikkauksesta, kävelin kainalosauvojen kanssa postilaatikolle ja takaisin. Enempää en uskaltanut ja enempää en ehkä olisi saanutkaan, näin aluksi. Olipa ihana tunne! Istuin vähän aikaa terassilla auringossa hengitellen kiitosta yläilmoille lähettäen! Aivan huikeaa ajatellen että molemmat polvet vedettiin auki ja vaihdettiin niihin tekonivelet, niitattiin kiinni ja se oli siinä - eikun lähdet liikkeelle!

Olin Coxassa, Tampereella, jossa näitä tehdään liukuhihnalta, kuten myös lonkkaleikauksia. Kauhea sutina siellä olikin aamulla, meitä oli varmaan 5-6 odotushuoneessa odottamassa noutoa leikkaussaliin - ja silloin yhdeksältä oli jo leikattu ensimmäinen rypäs. Siinä sitten menossa leikkauksen hoitaja kysyi jännittääkö paljon johon sanoin että ei oikeastaan, vähän kuin menisi hammaslääkäriin (ja sekin jännitys sentakia että jouduimme odottamaan tunnin puolitoista odottamossa), noh sanoi hoitaja sitten varmaan pelkäät hammaslääkäriä ihan kamalasti. No en oikeastaan totesin ja oli vähän ihmeissään. Niin minäkin. Luotan ihmisiin. Luotan ammattitaitoon, joka lääkäreillä ja hoitajilla on, joten ihan turha jännittää - kyllä ne sen hoitaa - ihan turhaa siinä itse hössöttää ja kysellä ja ihmetellä. Mun tehtävä on kuntoutua, tehdä mikä mulle määrätään tehtäväksi ja tehdä se kunnolla. Ja Coxa on ihan paras paikka!

Mutta nyt olen kotona ja elämä sujuu jo hyvin. Pahimmat kivut on selätetty ja liikkuminen on helpompaa ja yöt ovat kivuttomampia. Sillä yöt ne oli ne pahimmat kun tiesi että tunnin nukkumisen jälkeen kun käännät kylkeä niin valtava musta kipu melkein syö sut! Makaa puolituntia täysin paikallasi ja voit ehkä nukahtaa uudelleen - kunnes taas heräät! Joten mukavasti on aamupäivät menneet lötkötellessä väsyneenä öiden jatkeena!

Kuitenkin pikkuhiljaa alkaa pää havahtumaan maailmaan ja sänky ja pötköttäminen ei tunnu enää niin houkuttelevalta, joten hiljalleen lisään kävelyä, tekemistä, jumppaamista - ehkäpä joku päivä pääsen vielä kaupungille talsimaan ja kahville hyvät ihmiset - kahville! Ja normaali ihana arki alkaa!

Hyvin se menee, sanoin kaikille ja hyvin se meni! 

Terveiset kaikille ystäville, tutuille ja asiakkaille täältä mun kuninkaallisesta sängystä, joka on tällä hetkellä mun koko elämä. Tällä hetkellä - mutta ei enää kauan!!

Kiitos! 


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti