Nyt, nyt, nyt on jotain ihmeellistä tapahtunut! Minusta on tullut puutarhuri! Ihan yhtäkkiä, yks kaks yllättäen. Ja ihan huomaamatta!Jotenkin varmaan tässä viikkojen kuluessä aivot ovat vastaanottaneet tiedon, että ei, tänäkään vuonna ei juosta maratonia. Ei muuten edes kävellä korttelin ympäri, kuin ehkä ihan hiljaa hipsuttaen! Ja Täktom runt pyöräilylenkit siintävät kaukana haaveiden tulevaisuudessa! No sitten ajattelin itsekseni että mitäs nyt, mitä jäljelle jää? No tietenkin puutarha! Mähän olen vallan taitava mullankäsittelijä, rikkaruohon repijä, sakset pysyy kädessä ja niillä on muuten aika kiva leikellä kaikenmaailman oksia sieltä sun täältä. Kukatkin tunnen, ainakin ruusun tiedän ja auringonkukan ja meidän pihalla kasvaa paljon voikukkia. Joten, mikäs tässä auttaa kun ottaa uusi harrastus kehiin ja tehdä meidän pihasta Unelmien Puutarha!
Tällaisen hienon kivipolun lakaisin esille, ollaan siis jo pitkällä! Ja kuten huomaatte, kuokka on ollut käynnissä tuossa sivulla, rikkaruohot (ja vähän muutkin) saivat kyytiä, nyt puuttuu enää kukantaimet tai joku puska tai edes jonkinnäköinen Visio.
Ja rekvisiittaa löytyy omasta takaa, ei tarvitse kaatikselta hakea. Tuohon ruukkuun vaan joku puska niin tuokin kallionkolo on maisemoitu!
Noi orvokit muuten tuoksuu jumalaiselle! Ja niin kauniisti kukoistaa ihan ilman hoitoa! Mä oon jo aika ylpeä itsestäni. Ja tämä on vasta alkua!
Löysin liiteristä kaksi ehjää ruukkua. Talvi ja pakkanen oli syönyt ja rikkonut terassille unohdetut, joten nuo tulevatkin tarpeeseen. Jotain kaunista ja värikästä niihin sitten istuttelen.
Ja katsokaas, kalliolta löytyi tällainen heinäkasvi, voipi olla että on jotain sukua rikkaruoholle, joten ehkä on parasta ottaa tuo ihana, vanha kuokka ja vähän raapaista tuota pintaa! (Oli muuten yllättävän hauskaa tuo kuokkailu, suorastaan terapeuttista).
Huomaattekste? Nuppuja! Pian meidän Unelmien Puutarha jo kukkii, enkä oo ehtinyt tehdä vasta kuin kolme tuntia pihahommia. Ei toi puutarhurina olo nyt niin vaikeata olekaan.
Nyt kuitenkin siirryin sisähommiin ja menen innoissani Pinterestistä etsimään ideoita ja kaikennäköisiä rakennelmia, mitä isäntä voisi toteuttaa. Olen varma että tuo jo innoissaan odottaa tulevaa rakennus- ja muutosurakkaa. Suorastaan hihkuu! Mutta mitäpä sitä ei jalkavammaisen vaimonsa eteen tekisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti