Tänään heräsin tarmoa täynnä. Nyt siivotaan ja laitetaan jo vähän pikkujoulua valmiiksi, koska saattapi olla että en ensi viikolla ehdi enää ajatella mokomaa. No, pyykit koneeseen, kodinhoitohuoneen raivausta, vähän vain, jos kaikki raivais niin silmiin sattuis kaakeleiden säihke. Ei, vähän vain, tytär sainoisi fuskaten, mutta itse totean että maltilla. Joten kasoja jäi juuri sopivasti, eikä tarvinnut kaakeleita puunata, kun pintaa ei vielä niin paljon näkynyt. Hyvä. Ja siinä samassa huomasin auringon paisteen esiin tuomat kurajuovat olohuoneen ikkunoissa, joten kävinpä ne ikkunatkin pesaisemassa ulkopuolelta, mutta tietenkin vain ne joihin aurinko paistoi. Ei ne muut likaisia olleet. Ja, hurraa hurraa, ompelin kaksi verhoa olohuoneeseen. Kaksi muuta ompelin kolme viikkoa sitten, mutta jostain syystä en silloin ehtinyt ommella kaikkia neljää. No nyt nekin ovat paikallaan! Todella tyytyväinen olo. Ja heiluinpas vielä rätin kanssa ja sain pölyjäkin pyyhittyä, muutaman kaapin päältä. Otan ne loput kaapit sitten vaikka ensi kuussa.
Sitten onneksi tyttäreni soitti ja ilmoitti että Andy tulee meille hetkiseksi leikkimään; johan tuota tulikin siivottua. Ja sitäpaitsi Muumikirjalukuhetki oli paikallaan. On se sen verran raskasta tuo siivous. Jatkan sitä sitten taas kun inspiraatio iskee seuraavan kerran. Nyt otan hyvän kirjan ja menen soffalle pötköttelemään ja lukemaan ja saatanpa vielä keittää sumput ja syödä puolikkaan pullan, joka aamusta jäi. Ei hullumpi siivouspäivä. Vähän kyllä väsyttää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti