Pääsiäistä!

Eilinen pääsiäislauantai alkoikin aamutuimaan, suorastaan kukonlaulun aikaan, kun avasin liikkeeni ovet kello 7.00 superhyvällä tarjouksella. Ja kuinkas ollakaan, tupahan oli melkein täynnä, ja ihmisiä jonoksi asti. Kiitos siitä rakkaat asiakkaat! Oli mukava, vaikkakin hirmuisen aikainen, aamu!
Illalla sitten itsemme juhlakuntoon laitettiin ja Brankkikselle tiemme vei. Åke täytti kunnioitettavat 70 vuotta, mitä ei kuunaan päivänä uskoisi. Toiset ne vaan pysyy nuorena ikuisesti. Luultavasti pyöräöljyllä kyllästetty! Toivon itselleni yhtä nuorekkaita 70-vuotisjuhlia, sitten aikanaan.
Mutta, piti tuleman, ihmeelliseen asiaan. Siellähän tietenkin tarjottiin alkudrinkki ja snapseja sun muita tykötarpeita, hyvän ruoan lisäksi, ja tietenkin kohteliaana suomalaisen ihmisenä kaikki join mitä tarjottiin! No kun tuli tanssin aika (oikeata tanssia, valssia, tangoa yms.) istuimme tietenkin pöydässä, mehän ei tanssita. Tai mieheni ei tanssi. Paitsi rock and rollia ja sitäkin muutaman ottaneena. No mutta onneksi pöydässämme oli tanssitaitoisia ja pääsin kuin pääsinkin tanssimaan valssia. Ja. Mitä ihmettä, jalkaparkahan oli ihan kelvollinen, tanssi sujui kuin rasvattu, koko ajan paremmin ja paremmin. Siis. Vikahan täytyy olla korvien välissä, vai mitä,  tai sitten viinalla on ihmeellinen voima. (Vaikken sitä niiiin paljon juonutkaan). Mutta mukavat olivat juhlat, kiitos siitä Åkelle ja Margaretalle ja koko heidän poppoolleen!
Tänään sunnuntaina aamu alkoikin kirkollisesti. Olimme jumalanpalveluksessa laulamassa gospelia  (miehenikin laulaa siinä, ja ystävät) ja siinä vierähti aamupäivä laulaen.
Nyt odottelen vieraita saapuvaksi. Ihanat ystävät  ja lapset ja lapsenlapsi tulevat pääsiäisillalliselle. Iso iloinen sakki kokoontuu pöydän ympärille. Peurapaistia, pippurikastiketta, kermaperunoita, vihanneksia ja salaattia saavat. Ja täytekakun väkersin aamulla kahvin kanssa. Ja viiniä. Uskoisinpa että tulee mukava ilta. Niinkuin aina!
Ja tässä tulee vieraiden lähdön jälkeinen päivitys ja illan visainen pähkinä:  tiedättekö mikä erottaa varhaiskeski-ikäisjuhlien ja keski-ikäisvähänvanhempien juhlat toisistaan? Juu kattokaas, ennenvanhaan, eikä edes niin kauan sitten, kun ilta piteni ja pidot parani niin isäntä otti kitaran ja me laulaa luritettiin, joskus jopa tanssahdeltiin. Mutta mitä tekevät keski-ikäisvähänvanhemmat? Voin kertoa, superkivaa! Mittaavat verenpaineita! Että silleen!

Tällaisia kukanalkuja löytyi pihasta kaiken maailman oksien ja lehtien alta, ties mitä sieltä löytyisikään jos vaikka haravan ottaisi käteen ja vähän pihatannerta putsaisi. Olkoon se huomisen tehtävä. Tai sitten luen jotain hyvää kirjaa.