Uskomaton päivä! Isännän Ford on vihdoin valmis. Halleluja! Sanon vaan. Tai valmis ja valmis, aina varmaan löytyy korjailtavaa. Mutta tänään se on kuitenkin viety Helsinkiin näyttelyyn, joten esittelykunnossa on tuo kaunistus. Eikä kestänyt kuin noin kolmekymmentä vuotta. Ajatelkaa, kolmekymmentä vuotta sitä rakentaa, välillä enemmän, välillä vähemmän ja luulisi jo tuossa ajassa valmista tulevan, mutta ei. Niin se vaan menee, että viimeiset päivät painetaan paniikissa melkein yötä myöten, Lidlin makkaroita välillä mikroon heitetään (YÖK), ja juuri ja juuri valmista saadaan. Ihmisen luonto on varmaan viimetipalla kostutettu!
Huomenna menemme sitä joukolla katsomaan ja ihailemaan, kuten myös muiden hankolaisten autoja. JA sen jälkeen rupean tekemään listoja. Vapise mies! Meillä on ollut käytössä ajanlasku ennen ja jälkeen Fordin ja nyt on vihdoin ja viimein koittanut se jälkeen-aika. Joten kaikki tekemättömät korjaushommat, siivous ym. raivaushommat pääsevät listalle! Terassi saa toivon mukaan kaiteen, kynnykset listat, ehkä jopa pihakivetys jatkuu maaliin asti. Puhumattakaan siivousavusta
Kuvassa hankolaisten rakentajien autoja matkalla näyttelyyn Helsinkiin. Lisää kuvia huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti