Tänään sain kunnian viettää puolikkaan työpäiväni kotona lapsenlastani hoitaen. Tai miten se nyt menee, ehkä toisinpäin. Ainakin kuntoani yritti kovasti kohottaa, tuo pieni vipeltäjä, armoton papupata.
Neljässä tunnissa ehdimme puistoon kokeilemaan kaikki vempaimet ja kiikut, pihalle pelaamaan jalkapalloa prinsessapallolla, leikkimään piilosta ja kastelemaan kukkia. Koska Andyhan on omien sanojensa mukaan tullut auttamaan minua puutarhatöissä. Jäätelötkin ehdimme hotkaista ennen sisälle menoa ja ruoanlaittoa.
Sisällä tahti senkuin kiihtyi ja luimme, leikimme, piirsimme, liimasimme ja leikkasimme, sotkimme puoli taloa ja leikimme lisää. Yläkertaan ehdimme kolmisen kertaa mofaa häiritsemään tämän yrittäessä levätä työpäivän jälkeen ennen seuraavaa passia vessan remonttimiehenä. Viideltä telkkarista tuli onneksi Pikkukakkonen ja vesseli rauhoittui sitä katselemaan, vai olinko se sittenkin minä!
Ihana pieni pikkuvanha napero, joka saa mummin melkein juoksemaan rämäpolvillansa!
Lauantaina tuo kolme ja puolivuotias hurmuri istui äitinsä ja minun välissäni syömässä ulkona ja levitti kätensä ja katsoi ensin minua ja sitten äitiään ja ilmoitti että ´´te olette hyviä tyttöjä´´!
Andyn joogatunti - tehkää perässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti