Aikainen lintu madon nappaa

Hahaa. Tänäänpäs heräsin kellonsoittoon vain muutaman kerran sitä torkuttaen. Muistin verenpainelääkkeen, join kaksi lasia vettä ja söin joka-aamuisen puuron. Muistin käydä hammaspesulla, suihkussa ja meikkasin, harjasin hiukset ja muistin jopa laittaa vaatteet päälle. Tarkistin avaimet ja puhelimen. Ja kellokin vasta varttia vaille yhdeksän joten kaupan kautta kahville.

Kaupassa ei ollut tungosta, joten sain ostettavani rivakasti maksettua ja vein ne kellariin jääkaappiin. Ajattelin kahville lähtiessäni poiketa kirjakauppaan ja ostaa liimaa, mutta Tian kirja oli ihme kyllä vielä kiinni vaikka kello oli jo pari minuuttia yli yhdeksän. No kahvilassa oli sentään valot joten  suunnistin sinne.

Valot loistivat, mutta ovi oli lukossa, sielläkin! Mitä ihmettä. Vilkaisin vesitornin kelloa ja se oli 3 minuuttia yli kahdeksan. Otin vikkelästi kännykän esille ja senkin näyttö näytti 8.03. Nolona lähdin kävelemään kauppaani ja livahdin sisälle.

Mutta minne yksi tunti on hävinnyt tai mistä sitä on tullut lisää? Koska herätyskelloni soittaa 7.30 ja sitä torkuttelin ainakin puoli tuntia. Joten miten on mahdollista että olen jo kaupungilla syöneenä, pukeutuneena ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa kello 8.03? Koska silloinhan vasta heräsin!

Ainut järkevä selitys on että rakas lapsenlapseni, jonka isäntä haki eilen päiväkodista meille, on räplännyt kelloa ja siirtänyt viisareita.

Tai sitten se oli se koliseva kummitus!