Olen nyt viime perjantaista asti soitellut pankkikorttipäätteestäni Netsin tukipalveluun (ei varmenna, joten electron yms. eivät toimi, ei myöskään lähetä raportteja, joten rahatkin makaavat jossain bittiavaruudessa). Ensin kuuntelet, joka kerran, noin kymmenisen minuuttia taukomusiikkia kunnes joku sieltä vastaa. Aina kyllä vastaavat. Sitten selität. Ja ne kyselevät. Ihan kummia. Onko nettisitäjatätä. Onko portti se ja se. Onko palomuuri. Häh. Mistäs minä nyt tuollaisia tietäisin. No soitetaan kohta takaisin tai laitetaan sähköpostia. Ja kun eivät maanantai-iltapäivään mennessä ole mitään laittaneet, soitan uudelleen. Trililililalalaa, kymmenen minuuttia. Jari puhelimessa (viimeksi oli Arto). No taas selität samat jutut uudelleen ja taas yritetään korjata. Puoli tuntia siinä menee. Ai niin, maksaa muuten 1.31/minuutti. Siis ihan vähän vaan. Ei saatu korjattua. Soita sähköasiantuntija paikalle ja tarkista nettiyhteytesi. Ok. Tehdään niin.
Tiistaina uudelleen, sama ralli. Kaikki tsekattu, kaikki toimii. Paitsi se jeekelin pankkikorttimasiina. Uusi kone lähetetään. Ja saapuu yllättäen jo seuraavana aamuna. Siis tänään.
Jeee. Miten voikin ilostua uudesta koneesta, sehän on eloton möykky. No ilostuin kuitenkin. Ei toiminut. Sanoin muutaman ruman sanan, pää tuli kipeäksi, ärtymysmöykky kasvoi vatsassa ja koko päivä meni sitä harmitellessa. Yritin soittaa, eivät tällä kertaa edes vastanneet. Varmasti niillä on mun numero jo siellä muistissa. Ja sanoivat toisilleen että ota sää toi akka, ei kun ota sää. Äh, mennään syömään.
En sitten enää jaksanut. Joten korttipääte toimi miten toimi, omalla tavallaan. Huomenna on uusi päivä ja uudet voimat aloittaa uusi soittelukierros.
Ihania nämä nykyajan helpotukset. Ja sitten pitäisi vielä kieltää käteinen raha. No, onneksi sentäs Nordean pankkiautomaatti toimi, sekin kun on harvase päivä rikki.
No nyt tuli koko viikon negatiivinen vuodatus samaan kirjoitukseen, huomenna onkin sitten varmasti hyvä ja seesteinen päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti