Onko lomaa näkynyt?

Juuri nyt, kun kaupunki täyttyy kaikista ihanista, pienistä, kauniisti sisustetuista pop-up myymälöistä, kesäkaupoista, joissa virkeät ja iloiset kesäkauppiaat palvelevat iloiten asiakkaitaan tehtyään talven jotain muuta, kuka mitäkin, niin juuri nyt, kun pitäisi olla virkeimmillään, yrittää kaikkensa ja sisustella ja somistaa kauppaansa, olisin loman tarpeessa. Todellakin.
Mutta ei auta, nyt ei ole lomaa tulossa. Kovempaa työtä, tyttöseni. Seiso, juokse, palvele ja hymyile. No, hymyileminen ei rankkaa ole, käy luonnostaan, jos ei mikään muu. Nyt on tahkottava rahaa syksyn uutuuksiin, kuluihin, veroihin ja pitkän talvenkin varalle.

Talven, joka väistämättä tulee. Ja tuo tullessaan syysmyrskyt, talvipakkaset, tuiskut ja tuulet. Vielä kauan sen jälkeen kun kaikki pop-up kaupat ovat kaikonneet Helsingin huuruihin, palvelemme me sisukkaat ympärivuotiskaupat teitä, hankolaiset, täällä säässä kuin säässä, tuiskun tuiverruksessa ja pakkasen purressa takapuolta.
Mutta nyt on otettava kesäspurtti, jätettävä lomahaaveet, pistettävä ne piiloon vintille ja jaksettava, jaksettava. Ja mukavaahan kesä on, kun katu täyttyy iloisista ihmisistä ja aurinko (hmmm...) lämmittää ihmisen kesälötköksi!
Mutta jos hyvin käy ja kiltisti olen, niin saatanpa saadakin muutaman päivän lomaa, ihan keskellä kesää, hah. Joten kaipauksella niitä päiviä odottelen, mutta mielelläni ja iloiten teitä myös palvelen.
Ympäri vuoden!
Tervetuloa Vuorikadulle, kadulle, jossa on ihanasti uusia ja vanhoja kauppoja. Koko katu elää, kihisee ja kuhisee, tuoksuu kaffelle ja vastapaistetulle pullalle. Ja jäätelölle! Ja jos syksyllä Vuorikadun kauppiaat pyörivät eteenpäin syytämme siitä Lillanin kahvilaa, joka tuota softisherkkua myy!

Kirsikkapuiden kukkiessa, eli jo jonkin aikaa sitten kuvasin nuo puut ja kadun. Odotin todellakin tyhjää hetkeä, ettei vaan kukaan joutuisi tahtomattaan kuvaan. Joten ei esitä tämän hetken kuhisevaa Vuorikatua!