Poks poks poks

Nyt on hymykuopat valahtaneet syvälle masentuneiden poskilihasten alle, huulilla tuskainen irvistystä muistuttava hymy ja silmät lupsahtelevat väsymyksestä, kivusta aiheutuvasta - tai masennuksesta. Polviprk jomottaa eikä kävelemistä kylläkään voi enää kävelemiseksi väittää, linkutusta jos edes sitäkään. Lupasin olla enää valittamatta, mutta eipä mulla tällä hetkellä muutakaan. Nyyh.
Kävin tänään ortopedillä, ihan Vantaalla asti, ja Esapa se vaan totesi, että niin katsos kun tulee määrättyyn ikään niin ne polvet, kierukat, nivelet vaan poksahtelee (no ei nyt ihan ehkä noilla sanoilla). Ja varoitus, se tietty ikä on 35+, hah joten kannattaa tarkkailla niitä polvia ja niveliä! Olen ihan varma, että kun noita polvikierukoita jaettiin tuolta ylhäältä käsin niin JOKU siellä torkkui jakaessaan niitä poksuja ja antoi mulle sitten jonkun muun poksut! Mun mielestä kolme on jo liikaa! Olisin mielelläni ottanut vaikka tuplapaksut hiukset tai säihkysääret.
No mutta huomenna magneettikuvaukseen. Vaikka tuolla jalalla ei voikaan kävellä ja todennäköisesti kierukka on hajalla niin täytyy poissulkea luukuolio. Häh??? Oliko pakko kertoa, nyt mulla on varmaan sekin!
Ja jos pääsiäisen aikaan näette vaappuvan, hiljalleen keinuvan vanhan, jo tietyn iän ohittaneen naisen taapertavan töihin päin, niin se olen minä, sisukas suomalainen, joka ei anna periksi ja sitä paitsi mulla on kaupassa vielä ne kainalosauvat, jotka edellispoksauksella sairaalasta lainasin. Niillä on hyvä tökkiä asiakkaita!
Ja pääsiäisen ruokavalio? No buranaa, tietty, buranaa!

Tuon näköinen, tai ainakin tuntuinen, on mun polven sisäpuoli!