Paljun pehmittämä pullukka

Mikä ihana päivä. En tehnyt mitään! Paitsi luin muutaman sivun ruotsinkielistä dekkaria ja senhän jo voi laskea työstä, aivoja raastaa ja kuluttaa! Mutta muuten... isäntä juuri tokaisi että hohhoijaa... kyllä laiskottelu väsyttää, mikä kylläkin totta on!
Olemme syöneet, juoneet ja paljussa hilluneet. Minä toki rohkeana tyttönä myös uinut monta kertaa. Saunoneet. Ja nyt ihmetyksen ihme. Me vanhat, aitohankolaiset, emme ole eläessämme yhdessä, siis kaksistaan , olleet veneellä! Mutta tänään tuo historiallinen päivä koitti ja isäntä ja emäntä yhdessä tekivät pienellä moottoriveneellä historiallisen kierroksen ja kumpikin elävänä saapui laituriin. Ja hyvin meni. Huomenna jatkamme harjoituksia!
Mutta ajatelkaas, kello on yhdeksän ja minä, armoton vilukissa, istuskelen vielä laiturilla yrittäen pyydystää viimeiset auringonsäteet, bikineissä, maha oluesta, ruoasta ja roseviinistä pinkeänä, nauttien kaikilla aisteilla huomista laiskaa päivää odottaen!