Remontin keskellä

Vessan remontti on nyt täyttä totta. Väliseinä saunaan revitty, kaakelit kaatopaikalla, seinät kauniin rustiikkiset, suorastaan rosoiset. Lattiassa pieniä reikiä hiirien tulla sisään, jos niikseen. Suihkuahan meillä ei tietenkään ole, lavuaari sentäs ja pytty. Lattiaa on kuivatettu kolmisen viikkoa ja voitte vain kuvitella miten ihanan sukkelaa oli kömpiä pimeässä (ei meillä oo sähköäkään siellä) eripaksuisten kuivausputkien yli yöllä vessaan ja miten ihana trooppinen lämpö siellä oli. Se vaihe on onneksi ohi.

Mutta toivoa paremmasta on ja pikkuhiljaa isäntä rupeaa tilaa laittamaan uuteen uskoon ja saamme uuden hienon ja ennenkaikkea kuivan vessan. Mutta muutaman viikon tai kuukauden päivät saan vielä käydä isän kämpässä, joka onnekseni on työpaikan vieressä, suihkussa. Oppiipahan arvostamaan tuollaistakin itsestäänselvyyttä kuin suihkussa käyntiä eri tavalla, kun se ei olekaan käden ulottuvilla.

Perjantaina mulla oli vapaapäivä enkä laittanut kelloa soimaan, kerrankin, ja heräsin aamulla jyskytykseen. Vähän aikaa sängyssä heräilin ja ihmettelin ja kuulin kuinka joku tuli sisälle ja meni vessaan. Apua! Meillä on aika kuuma eikä mulla ihan hirveästi ollut muuta päällä kuin pieni virttynyt, roikkuva, kaiken paljastava yöpaita ja siinä sitten paniikissa ihmettelin seuraavaa siirtoa. Vaatteet kun olivat kodinhoitohuoneessa siinä vessan vieressä. Siinä vaiheessa nimittäin jo tajusin, että nyt sieltä kuivausfirmasta tulivat hakemaan niitä laitteitaan pois. Hipsin hiljaa tähän pieneen huoneeseen ja löysin itselleni neuletakin, jonka napitin tiukasti kiinni. Hah. Siinä sitten hymyillen toivotin hyvät huomenet kun nuori mies vessasta kanteli putkia autoon.

Rouva Mehustaja

Tänään hankin itselleni uuden harrastuksen, monien jo unohtuneiden harrastusten lisäksi. Ja tämä vielä maksoikin - paljon. Ostin mehustimen, mehulingon - no, jonkun laitteen, joka vihanneksista, marjoista, hedelmistä tekee mehua. Yksinkertaisesti ja helposti. Ja hyvää tulee. Ja kun muutkin.

Koska Hangon tarjonta ei ollut hirveän suuri - mutta - sain mitä menin hakemaan ja otin sen mitä oli. Ja koska halusin ostaa Hangosta ja halusin saada tuon linkoni heti. Ja koska minulla oli tunti vapaata ja pääsin juuri tänään juoksemaan ympäriinsä ja hoitelemaan asioita (tuhlaamaan rahaa - onneksi tunnissa ei ehdi hirvän paljon tuhlata, kun sitä tuhlattavaa ei edes hirveän paljon ole). Ja nyt olen siis onnellinen mehulingon omistaja. Suurensuuren. Hmmm....

Äsken sitä sitten kokeilin. Olin ostanut läjäkaupalla hedelmiä, joita pilkoin onnellisen odottavaisena samalla kuin luin häthätää käyttöohjeita ja huuhdoin mukamas laitteen. Hirveä meteli ja hirveän tehokas. Omenan palaset vaan lenteli ennenkuin ehdin laittaa sen työntötötterön siihen esteeksi. Omenaa, päärynää, persikkaa ja passionhedelmää näin alkuun. Ja hei, kyllä mä mehua sain. Ja hyvääkin oli.

Tuli sitten mieleen siinä tiskaillessani kantta, keräyspyttyä, siivilää, työntöjuttua ja monia muita osia, että helpommalla olisi ehkä päässyt jos olisi vain kuorinut ne hedelmät ja popsinut suuhunsa. Noh, toki olen ajatellut tehdä mehua muistakin kuin hedelmistä, mutta aikamoisen työn takana oli tuo jumalaisen hyvä nektariini.

Ja sitäpaitsi, pidän enemmän juomisesta kuin syömisestä. Vitamiinitkin menee alas sutjakkaasti juomalla, pillereitä ei niele erkkikään. Ja eikä nyt pidä erehtyä uskomaan, että vain joisin (vitamiinejä, skumppaa, skumppaa - no siinä se sitten olikin), mutta jotenkin olen ja olen aina ollut huono syömään (ja tähän kategoriaan ei lasketa jäätelöä eikä pullaa).

Joten tänään olen uuden tulevan terveellisen juomarinelämäni ensimmäisellä askeleella ja huomenna laajennan juomiskulttuuriani vielä terveellisempiin drinkkeihin käyttämällä vihanneksia.