Siellä me onnelliset (isäntä, minä ja ystäväpariskuntamme) etelän auringossa köllöteltiin sangrialasit kädessä, kun penskat rupesivat pommittamaan säätiedotusviesteillä. -20 astetta, -23 astetta! Hui hui, naureskeltiin, niin meilläkin paitsi plussa edessä, olipas kerrankin hyvä ajoitus! Seuraavana päivänä rupesi tulemaan viestejä vähän sieltä sun täältä palelevista, jäätyneistä putkista ja vedentulon lakkaamisesta. Hui hai! Meilläpäs oli merta silmänkantamattomiin, hiekkaa vaikka muille jakaa, vettä tuli kraanasta ja olutta sai baarista! Aamulenkki rannalla auringon herätellessä lempeällä loisteellaan aaltojen pauhatessa kilometrien pituiseen rantahietikkoon sai väsyneen, pimeydestä lentäneen suomalaisen sielun soimaan ja ennenkaikkea sulamaan ja rentoutumaan. Mitäs me pakkasesta! Ja toisten putkista!Jandia, Fuertoventura. Todella kaunis, rauhallinen ja vielä suht edullinenkin lomakohde. Ei mikään bilepaikka, mutta juuri sopiva tällaisille nuorekkaille aikuisille, jotka kaipaavat hyvää ruokaa, iloista meininkiä ja rauhaa. Ja rantahietikkoa ja merta.
Sitten tuli uusi viesti. Putket jäässä. Meillä! Isäntä mietti ja opasti. Tytär teki kaikkensa ja saikin veden virtaamaan hiljalleen keittiön hanasta. Hyvä niin. Muuta emme sieltä käsin voineet tehdä. Ja aurinko lämmitti jäätyneiden putkien aiheuttaman huolen taivaan tuuliin ja nautimme olostamme.
Kotiuduttiin maanantaina kylmään Suomeen ja ajelimme yön hämärässä ja pienoisessa lumipyryssä kotiin. Talo oli lämmin, kiitos tyttäremme, vettäkin tuli teeveden verran ja hampaat sai pestyä. Seuraavana aamuna isäntä sulatteli ja lämmitteli ja sai kun saikin kaikki kiinni jäätyneet putket auki ja vedentulo oli taattu. Hurraa!
Illalla, myöhään illalla, mennessäni nukkumaan ihmettelin kummallista sihisevää ääntä. Tuollaista en ole ennen kuullutkaan. Seurasin ääntä vanhaan kylpyhuoneeseen, nykyiseen varastoon, ja oven avatessani ääni voimistui ja siellähän se vesi pulppusi ja täytti hiljalleen lattiaa. Tai ei edes niin hiljalleen, sillä äänestä päätellen sitä tuli tuutin täydeltä. Isäntä ylös, ulos ja vettä katkaisemaan!
Tänään olemme saanet ihka uudet putket, vanhat olivatkin jo niin rikkinäisiä ja lahoja, että koska tahansa olisivat voineet täyttää talomme vedellä. Onneksi ne päättivät rikkoontua vasta kotiuduttuamme ja onneksi menen myöhään nukkumaan. Pelastinpas talon suuremmalta vesimäärältä!
Kiva olla kotona. Täällä on kylmä. Mutta tänään pääsee kuumaan suihkuun. Siinäpäs sitä ilonaihetta kerrakseen. Paitsi tuo kylmyys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti