Rock-Riikka

Välillä luulen ja uskon, että tuolla ylhäällä on joku sellainen suurempi voima tai jos ei voima niin ainakin vekkuli ukko, joka aina välillä saa pilkkeen silmäkulmaan ja heittelee taikapölyä harvojen ja valittujen päälle. Muut sitten saammekin tyytyä niihin rippeisiin.
Riikan kohdalla taisikin sitä taikapölyä ripsua oikein toden teolla, isolla kädellä.
Miten on mahdollista, että yksi ja sama tyyppi sisustelee lukaaleja, myy pullaa - siis myy pullaa tyylillä - itse sisustamassaan kahvilassa, siinä välillä käy yläkerrassa tuunaamassa asuntoa, korjailee asuntovaunuja ja sitten tuo hyväkäs vielä osaa laulaakin! Onko jo vähän epistä? Välillä se tuolla laulelee puhallinorkesterin kera kaupungintalolla Myrskyluodon Maijaa ja sitten se tuosta noin vaan nousee Parkin lavalle ja muuttuu rokkimimmiksi. Mitä? Miten se sen tekee?
Ja eikä siinä kaikki, sanonpahan vaan. Kun se on laulut laulellut ja jos joskus elämä tylsistyy muutamaksi tunniksi kaiken tuon harrastamisen ja luovuuden välillä niin mitäs se sitten tekee? No, tietenkin, ottaa kynän käteen ja alkaa kirjoittaa. Ja senkin tuo tekee omalla tavallaan, riikkamaisesti, hyvin.
Ja kauniskin vielä on! Olis nyt edes saanut pihtipolvet, ohuet, värittömät haivenet tai edes kaksoisleuan. Mutta ei! Hohhoijaa. Että älkää sitten ihmetelkö jos teiltä puuttuu jokin taitellinen lahjakkuus, kun eihän niitä nyt kaikille millään riittänyt.
Mutta eipä tuolle edes voi olla kateellinen! Ihme tyyppi!

Mutta yksi asia on varma - Riikka tekee maailmasta koko lailla kauniimman!