Taistoon, siskot!

Kesähelteellä Hangossa harrastetaan - kuka mitäkin. Ja tänään oli ihana tuulinen hellepäivä, ainakin meidän pihalla. Kuuma tuli, mutta jotain hyödyllistä piti kuitenkin tekemän. Joten päätin öljytä meidän jo vuosia nähneet puukalusteet, jotka suurella rahalla joskus aikoinaan ostin Kaluste Laineelta ja vielä varmasti palvelevat vuosia, jos ne jaksaa huoltaa. Joten tänään päätin sen tehdä. Puoli tuolia öljysin ja sitten sainkin juosta hakemaan migreenipillerin ja hengitellä syvään raikasta ilmaa että paha olo ja pyörrytys menisivät ohi. Ja koska me olemme valveutuneita kansalaisia, niin meillähän on nurkissamme eloonjäämistarvikkeita ja nyt niille tuli hyvinkin käyttöä. Ja kuusi tuolia sain öljyttyä  tuo tötterö nenällä - mahtoi naapureilla olla hauskaa! Ilmankos eivät liikahtaneetkaan pihaltaan!

No enhän toki vain öljynnyt - tein ja harrastin paljon muutakin päivän aikana. Kuten otin selfien riippukeinussa (siinä maatessa auringossa oli tosi, tosi kuuma ja tosi, tosi ihanaa!). Löysin puhelimesta (mulla on katsokaas sellainen älypuhelin) sellaisen nappulan, jossa luki ´´kauniit kasvot´´ ja sitähän piti heti kokeilla - vihdoinkin onnistuisi. Olisihan pitänyt arvata että huijausta kaikki tyynni, mutta katsokaa mikä profiili. Milla Magian serkku!

 Riippukeinussa pilvetkin näyttivät kauniilta, ihanan valkoisilta ja vain Hangossa taivas voi olla näin sininen. Ja puut vihreän vehreitä. Ja kaiken tämän ihanuuden sain kokea vain makaamalla paikoillani uuden parhaan ystäväni - riippukeinun - sylissä. Koko elämäni olen riippukeinusta haaveillut ja nyt se on totta!

 Ja kuten näette jaksoin myös lukea lehtiä ja ottaa muutaman selfien lisää - harjoitusmielessä - ja kuvastahan tuli suorastaan loistava, eikä kukaan arvaa että olen sen itse ottanut. Aurinko hieman häikäisi loisteellaan, ja tietenkin - oli paljon kirkkaampi kuin missään muualla! Ja sitä paitsi, Hangossa paistaa aina!

Ja koska isännällä näytti olevan tylsää, sain hänet aktivoitua ja rupesi kuin rupesikin (vihdoinkin) rakentamaan seinämää patiolle. Riippukeinusta oli eri nastaa seurata sen edistymistä ja huudella neuvoja. No ei vaineskaan - kyllä mäkin töitä tein. Kaikki noin kiiltävät puuosat ovat työni tulosta - olin puunsuojavastaava ja kaikki puut ovat sudittu ammattitaidolla. Huomenna saadaan valmiiksi. Paino sanalla me!

Ihanaa kun on kesä ja lämmintä ja voi olla ulkona koko päivän. Aina ei tarvitse edes pihalta poistua - menee se päivä mukavasti loikoillessakin.

Veljeni Markku, 50

Ensin tulin minä. Maailmaan. Sitten sain pikkuveljen, pikkusiskon, pikkuveljen ja pikkuveljen. Ja nyt, tänään, tuo klaanin viides, veljessarjan kolmas, täyttää viisikymmentä vuotta. 50! Puolessavälissä elämää ja parhaat vuodet edessäpäin. Eikö se näin mene?

Tuli vaan mieleen, että jos jo viides meidän katraasta (yksi on vielä, se pahjanpohjimmainen, nuorin veli, kiipeämässä ikävuosien köyttä ylöspäin kohti puolta vuosisataa, mutta en nyt muista koska tuon virstanpylvään saavuttaa), on täyttänyt viisikymmentä ja minä olen vanhin niin pitäisikö tässä ruveta tuntemaan itsensä jotenkin - vanhaksi. Kun ei siltä yhtään tunnu! Yhtä ketterästi (no lapsilta ei ehkä kannata kysyä) hyppään pyörän selkään ja polkaisen pidempää reittiä rannan kautta töihin ihan niinkuin silloin ennenkin. Peilistä katsoo ihan se sama ihminen - ei rypyn ryppyä (noh, jos nyt ihan tarkkaan syynää niin ehkä muutama), piirun verran väsyneempi, mutta ah, paljon, paljon vapaampi kuin silloin muinoin.

Meillä  on hyvät ja sisukkaat geenit - kiitos isän. Tuo meidän kaikkien viisikymppisten (ja sen yhden alaikäisen) isä, teräsvaari,  huitelee pitkin maita ja mantuja milloin missäkin tapahtumassa, twistaa meidät kaikki kumoon, käy punttiksella, huoltaa ja korjaa meidän tietokoneet ja  käy aina välillä hoitamassa veljeni lapsia. Ja täyttää kohta kahdeksankymmentä. Ja on ja saa olla ylpeä suuresta ja hyvinvoivasta lapsikatraastaan.

Mutta tänään on Maken päivä. Olkoon se iloinen ja mukava ja olkoon kakku superhyvää (hah, mä leivoin sen eilen  ja täytin aamulla ennen töihin lähtöä, joten tietenkin se on superhyvää Seijan mansikkakakkua!).

ONNEKSI OLKOON MARKKU!!